Museoalan ammattiliitto osallistui kulttuuriministerin pyöreän pöydän keskusteluun

6.10.2020

Museoalan ammattiliitto kutsuttiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon pyöreän pöydän ääreen 16.9.2020 keskustelemaan taide- ja kulttuurialan tulevaisuuden näkymistä

 

Etäkokouksena pidettyyn pyöreän pöydän keskusteluun oli kutsuttu kulttuurialalta useita eri järjestöjä.
 

Valmistauduimme ministeriön keskusteluun osallistumalla Tapahtumateollisuus ry:n ja Music Finlandin aloitteesta 14.9. toteutettuun yhteiseen Zoom-tapaamiseen, jossa eri järjestöt kertoivat niistä huolista ja näkökulmista, joita aikoivat tuoda pyöreän pöydän keskustelussa esille. Keskustelun tavoitteena oli löytää yhteistä näkökulmaa.

 

Yhteisinä tavoitteina esiin nousivat mm.

  • Valtion koronatoimet (museoalalla korona vei pääsymaksutuloja ja työtä etenkin asiakaspalvelupuolella, mutta esim. tapahtuma-alalla koronan aiheuttamat menetykset ovat olleet huomattavasti suurempia).
     
  • Todettiin, että kulttuurilupausta on tärkeä pitää esillä (kulttuuribudjetin osuudeksi 1 % budjetista).
     
  • Veikkauksen voittovarat tulee turvata budjetissa.
     
  • Poikkihallinnollisuus nousi myös esiin eli kulttuurin ei pitäisi olla vain Opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa, kun se nivoutuu hyvinkin laajasti ja monialaisesti yhteiskunnan eri toimintoihin.
     
  • Kuntatalouden ahdingon vaikutukset kulttuurin rahoitukseen koettiin yhteisesti huolestuttavana.
     
  • Lisäksi digitaalisuus ja sen kehittäminen nousi esiin keskusteluissa; koronan aiheuttamaa digiloikkaa on tehty usealla alalla.
     
  • Myös työllistäjänä kulttuurialan todettiin vahvistavan ekologista ja kestävän kehityksen kulttuuria koko yhteiskunnassa.
     

Pyöreän pöydän keskustelua varten me kysyimme myös jäseniltämme kommentteja ministeriön meille etukäteen esittämiin kysymyksiin. Kysymykset koskivat valtiovallan toimia alan edistämiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, alan itsensä toimia kulttuurin ja oman alan toiminnan edistämiseksi sekä taiteen ja kulttuurin merkitystä yleensäkin koronaepidemiasta toipumisessa.

Iso kiitos kaikille kyselyymme vastanneille – saimme hyvän käsityksen alan tilanteesta ja pystyimme viemään terveiset ministeriöön.



MALn puheenvuorossa toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä nosti esiin mm. seuraavaa:


Lyhyellä aikavälillä
- Museo- ja kulttuuriperintöalan toimintaedellytykset on turvattava hätärahoituksella, jos koronan toinen ja kolmas aalto tulee. Koronavirusepidemia on aiheuttanut pääsymaksujen pienentymistä - ja etenkin asiakaspalveluhenkilöstön työttömyyttä - ja tätä tulee kompensoida.

Pitkällä aikavälillä
- Museopoliittisen ohjelman mukaisesti museoalan rahoitus on turvattava. Kansallisten kulttuurilaitosten toimintaedellytykset on mahdollistettava jatkossakin ja budjettirahoituksesta on kompensoitava veikkausvoittovarojen pieneneminen.

Rahoitusta tulee olla myös toimintaan eikä vain palkka- ja kiinteistökulujen minimitasoon. Museoalan palkat ja palkkakehitys ovat jääneet jälkeen muista julkisen alan korkeasti koulutettujen palkoista. Henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksia ja kansainvälistä yhteistyötä tulee painottaa. Alan houkuttavuuden kannalta on keskeistä, että palkkataso on kilpailukykyinen.

Konkreettisen tason toimenpiteenä esimerkiksi museoiden tilakustannukset voisivat olla verovapaita tai kulttuuritilat voitaisiin vapauttaa kiinteistöverosta.

Mitä ala voi itse tehdä?
-Museo voi toimia yhdistävänä tekijänä monenlaisen uuden asian kokeiluun ja esille tuomiseen. Vielä koronapandemian aikana museoala voi kehittää verkkoläsnäoloaan ja edistää myös kokoelmien digitointia sekä niiden saavutettavaksi saattamista yleisöilleen erilaisten palveluiden kautta.  Myös museon toimintoja voidaan esitellä verkon välityksellä. Digitaalinen kokoelma ei kuitenkaan korvaa museokäynnin kokemusta, joten molempia tarvitaan. Museoalan resursseilla on vaikeaa luoda sellaisia digipalveluita, jotka pystyvät kilpailemaan muun tarjonnan kanssa, tai joista oltaisiin valmiita maksamaan.

Taiteen ja kulttuurin merkitys koronasta toipumisessa:
- Koronaepidemiasta toipumisessa jo se, että museot voidaan pitää auki ja että tapahtumia järjestetään, pitää yllä toivoa ja tunteen siitä, että poikkeustilasta huolimatta voi elää lähes normaalia arkea. Museoilla on kaikille eri elämäntilanteessa oleville annettavaa.

Museosektori voi luoda toivoa ja uskoa huomiseen; se voi näyttelypolitiikallaan ja tapahtumillaan avata sitä, miten historian aikana muutoksista on selvitty ja menty eteenpäin.