Kuvaan, kasvatan ja kerään

Elämysten tarjoamisesta esineiden säilyttämiseen

Museoalan asiantuntijuus ja koulutus nähdään arvokkaana ja merkityksellisenä kulttuurin siirto- ja edistämistehtävän vuoksi. Museoammattia pidetään suppean erikoisalan ammattina, vaikka se on eriytynyt useisiin asiantuntijatehtäviin ja sitoutunut yhteiskunnan eri alueisiin.

Museoammattilaiset tukevat kulttuurin kokemisessa ja kohtaamisessa sekä välittävät luonnonperintöä. Myös kokoelmien digitaalinen tallentaminen, näyttelyiden markkinointi ja museopedagogiikka ovat uudistaneet museoammattilaisten yhteiskunnallista palvelutehtävää.

Ohessa esitellään Museoalan ammattiliiton jäsenistön työnkuvia. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat myös projekti- ja näyttelypäälliköt, museomestarit ja oppaat. Luontopedagogit yleistyvät myös.

Tilastotietoa

Museoala on naisvaltainen, sillä vain joka neljäs Museoalan ammattiliiton jäsenistä on mies.

Ammatillisten museoiden vajaasta 2000 vakinaisesta työntekijästä joka toinen on suorittanut korkeakoulu- tai ammattitutkinnon.

Valtakunnalliset keskusmuseot ovat suurimmat työnantajat.

Neljännes Museoalan ammattiliiton jäsenistöstä työskentelee valtiolla, neljännes kunnalla. Puolet toimii yksityissektorilla järjestöissä.

Kutsumuksesta ja kiinnostuksestako työn arvo?

55 % Museoalan ammattiliiton jäsenistä työskentelee vakinaisessa virassa tai toimessa. Selvityksemme mukaan noin 40 % museoammattilaista työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, esimerkiksi projektitehtävissä ja harjoittelijana. Vakinainen työsuhde on haaste, koska uusia työpaikkoja perustetaan vähän ja vaihtuvuus alalla on pientä. Työttömiä jäsenistämme on noin 9 %. Useat museoammattilaiset kokevat työnsä sitoutuvan elämäntapaansa. Vaikka työtä arvostetaan tehtävineen, palkkaus on keskeisin kehittyvän alan haasteista.

Museoalan ammattiliitto on mukana jakamassa asiantuntijoidensa osaamista, edistämässä museoalan koulutusta ja turvaamassa jäsentensä työntekoa.